Etusivu > Uutiset > Sisältö

Paisuntaventtiilin periaate ja vikojen analyysi ja säätö

Feb 21, 2022

Paisuntaventtiilin periaate ja vikojen analysointi ja säätö


Suurissa ja keskikokoisissa{0}}ilmastointilaitteissa ja lämpöpumppujen kuumavesijärjestelmissä lämpöpaisuntaventtiilejä käytetään laajalti jäähdytysjärjestelmien kuristuskomponentteina ohjaamaan syötettävän kylmäaineen määrää, koska niiden edut ovat vakaa säätely ja luotettava laatu. Seuraavat näkökohdat esittelevät lämpölaajenemisventtiilin, joka on tärkeä jäähdytyskomponentti.


1. Lämpölaajenemisventtiilin rakennekoostumus


Ilmastointilaitteen lämpölaajenemisventtiili koostuu lämpötilan mittauspolttimosta, kapillaariputkesta, kuristusventtiilin neulasta, ejektoritangosta, kiinteäarvoisesta jousesta ja säätöruuvista.



2, lämpölaajenemisventtiilin toimintaperiaate


Lämpöpaisuntaventtiili ohjaa kylmäaineen virtausta höyrystimeen tunnistamalla kaasumaisen kylmäaineen ylikuumenemisen höyrystimen ulostulossa. Eri tasapainomenetelmien mukaan lämpölaajenemisventtiili jaetaan ulkoiseen tasapainoon ja sisäiseen tasapainoon, kun taas keskusilmastointijärjestelmässä käytetään pääasiassa ulkoista tasapainoa, joka koostuu induktiomekanismista, toimilaitteesta, säätömekanismista ja venttiilin runko. Höyrystimen poistoputkeen kiinnitetty lämpötila-anturipaketti havaitsee työskentelyn aikana höyrystimen ulostulon tulistetun lämpötilan, jolloin lämpötila-anturipakkauksessa syntyy painetta, joka välittyy kapillaariputken kautta kalvon yläpuolelle. Muodonmuutosmenetelmä välittää signaalin sormustimelle (toimilaitteelle), mikä säätelee venttiilin avautumista ja ohjaa kylmäaineen virtausta.


Paisuntaventtiiliin vaikuttaa kolme voimaa sen avautumisasteen säätämiseksi. Yläosassa on lämpötila-anturin paine; vasen on säätöjousen paine ja oikea on haihdutuspaine. Lämpötila-anturilampun paine antaa venttiilin avausvoiman ja säädettävä jousipaine ja haihdutuspaine venttiilin sulkemisvoiman.



Yllä olevia kahta kuvaa vertaamalla ero on siinä, että haihdutuspaineen näytteenottopisteet ovat erilaiset. Tasauksen sisäinen keräyspiste on paisuntaventtiilin ulostuloasento ja ulompi tasapainon haihdutuspaineen keräyspiste on höyrystimen ulostulokohta. Kuten kaikki tiedämme, lämpölaajenemisventtiilin tehtävänä on ohjata höyrystimen ulostulon tulistusastetta, eli ulkoisen tasapainon lämpölaajenemisventtiilin vaste on oikea kaikissa olosuhteissa.


3. Analyysi useista vioista lämpölaajenemisventtiilin toiminnassa


3.1 Lukitusvika


3.1.1 Tukosten syyt


The blockage of the thermal expansion valve in the refrigeration system is a frequent occurrence, including "dirty blockage" and "ice blockage". 1) The main reason for dirty blockage is the presence of impurities in the system, such as welding slag, copper filings, iron filings, fibers, etc. 2) The reason for ice blockage is that the system contains too much moisture (moisture), and the ways of generating moisture are: during installation, the vacuuming time of the system is not enough, and the moisture in the pipeline cannot be exhausted; the pipeline connection The welding process at the place is not good, and there are air leakage points. Air in the connecting hose was not blown out of the hose when charging the system with refrigerant. Enter air when re-lubricating the system.


3.1.2 Tukospaikka


Yleensä likainen tukos tapahtuu kuivassa suodattimessa, ja suodatin sieppaa järjestelmän epäpuhtaudet, mikä johtaa likaiseen tukkeutumiseen. Kun se tapahtuu, järjestelmä ilmenee ensin paluuilman lämpötilan noustessa ja tulistuksen noustessa. Kun vika on vakava, järjestelmä lakkaa toimimasta. Jos järjestelmän epäpuhtauksia ei poisteta, järjestelmää ei voida käynnistää uudelleen. Jäätukos tapahtuu yleensä esimerkiksi paisuntaventtiilin kuristusreiässä, koska se on paikka, jossa lämpötila on alhaisin ja reiän halkaisija on pienin koko järjestelmässä. Koska järjestelmä ei ole enää jäähdytetty, järjestelmän kokonaislämpötila nousee. Lämpötilan noustessa jääpala sulaa vähitellen, ja sitten järjestelmä palauttaa jäähdytyskapasiteetin. Kun järjestelmän kokonaislämpötila laskee jälleen, jääpala muodostuu uudelleen. Siksi jäätukos on iteratiivinen prosessi.


3.1.3 Tukosten poistomenetelmä


Joten kuinka tehdä tukoksen vianmääritys? Jos likainen tukos ei ole vakava, vaihda suodattimen kuivain. Jos se on erittäin vakava, järjestelmän putkiston epäpuhtaudet on -puhdistettava uudelleen, imuroitava ja täytettävä kylmäaine. Pientä jäätukosta varten tukosalueelle voidaan levittää kuuma pyyhe. Jos jäätukosaste on vakava ja se on vaikuttanut järjestelmän normaaliin toimintaan, suodatinkuivain on vaihdettava, vesi järjestelmän putkistosta on poistettava uudelleen ja tyhjiö on käytettävä. Täytä kylmäaine.


3.2 Lämpötila-anturin vika


3.2.1 Lämpötila-anturin vian yleisiä syitä


Kun paisuntaventtiilin nesteen syöttö on liian pitkä tai liian pieni tai paisuntaventtiilin aukko ei ole liian pieni ja tulistaminen ja alijäähdytys ovat virheellisiä, syynä voi olla lämpötila-anturin viallisuus. Sisältää: lämpötila-anturipaketin kapillaariputki on rikki, joten lämpötila-anturipakkauksen täyttömateriaali vuotaa, mikä johtaa siihen, että oikeaa signaalia ei voida lähettää lämpölaajenemisventtiilin toimilaitteeseen; lämpötila-anturipakkauksen käärintäasento on väärä.


3.2.2 Lämpötila-anturin vianetsintämenetelmä


Yleensä lämpötila-anturipaketti tulee asentaa mahdollisimman pitkälle höyrystimen poistoaukon vaakaosan paluuputkeen. Sen tulee olla kaukana kompressorin imuaukosta ja lähellä höyrystintä, eikä sitä saa asentaa pystysuoraan. Koska lämpötila-anturin asentaminen imuputken yläosaan vähentää reaktion herkkyyttä, se voi aiheuttaa liian paljon kylmäainetta höyrystimessä ja lämpötila-anturin asentaminen imuputken alaosaan aiheuttaa häiriöitä nesteen syöttöön, koska siellä on aina pieni määrä Nestemäinen kylmäaine virtaa paikkaan, johon lämpötila-anturi on asennettu, mikä johtaa nopeaan lämpötila-anturin lämpötilaan. Asennuksen aikana lämpötila-anturipakkaus tulee kääriä kuparilevyihin ja paluuilmaputken pinnalta tulee puhdistaa ruoste. Lämpötila-anturipaketin on oltava alempana kuin venttiilin yläkalvon yläkammio ja lämpötila-anturipaketin pää tulee sijoittaa vaakasuoraan tai alaspäin. Kun suhteellinen sijainti on korkeammalla kuin kalvon yläkammio, kapillaari tulee taivuttaa ylöspäin U-muotoon, jotta neste ei pääse kalvoon. -sirun ontelossa.


4. Lämpölaajenemisventtiilin säätö


4.1 Mitä tulee paisuntaventtiilin säätöön, meidän on ensin ymmärrettävä useita käsitteitä


1) Paisuntaventtiilin tulistusaste: kun lämpölaajenemisventtiili on tietyssä aukossa, vastaavaa tulistusastetta kutsutaan työtulikuumenemisasteeksi, eli lämpölaajenemisventtiilin tulistusasteeksi. Sisältää staattisen tulistuksen (SS) ja avoimen tulistuksen (OS).


2) Staattinen tulistusaste: Kun lämpölaajenemisventtiili on auki-asennossa, jousivoima on pienin ja lämpölaajenemisventtiilin ohjaama tulistusaste on tällä hetkellä pienin, jota kutsutaan staattiseksi tulistusasteeksi SS.


3) Dynaaminen tulistusaste: Kun paisuntaventtiilin venttiilireikä on avattu, venttiilin reiän avautumisaste kasvaa ulostulohöyryn tulistusasteen kasvaessa. Venttiilin reiän aukosta täyteen aukkoon ylikuumenemisasteen nousevaa arvoa kutsutaan dynaamiseksi tulistusasteeksi OS.


4.2 Paisuntaventtiilin oikea säätötapa


Ennen lämpölaajenemisventtiilin säätämistä on varmistettava, että epänormaali jäähdytys johtuu lämpölaajenemisventtiilin poikkeamasta optimaalisesta työpisteestä, ei riittämättömästä freonista, kuivaussuodattimen, suodatinverkon, tuulettimen, hihnan tukkeutumisesta. ja muista syistä. Samalla on varmistettava lämpötila-anturin näytteenottosignaalin oikeellisuus. Lämpötila-anturin asennusasennon tulee olla oikea, eikä sitä saa asentaa suoraan putkilinjan alle, jotteivät tekijät, kuten öljyn kerääntyminen putken pohjalle, vaikuttaisi lämpötila-anturin oikeaan lämpötila-anturiin.


4.3 Huomiota vaativat asiat lämpölaajenemisventtiiliä säädettäessä


Lämpölaajenemisventtiilin säätö tulee tehdä kylmälaitteen normaalin toiminnan aikana. Koska lämpömittaria ei voi sijoittaa höyrystimen pinnalle, voidaan höyrystimen kyllästyspaineena käyttää kompressorin imupainetta ja likimääräisen haihtumislämpötilan saa taulukkoa etsimällä. Käytä lämpömittaria mittaamaan paluukaasuputken lämpötila ja vertaamalla sitä haihtumislämpötilaan tulistuksen tarkistamiseksi. Säädön aikana, jos sinusta tuntuu, että tulistus on liian pieni, voit kääntää säätöruuvia myötäpäivään lisätäksesi jousivoimaa, vähentääksesi lämpölaajenemisventtiilin avautumisastetta ja vähentääksesi virtausta; Jos nestettä ei ole riittävästi, käännä säätöruuvia vastakkaiseen suuntaan (vastapäivään) lisätäksesi virtausta. Varsinaisessa työssä lämpölaajenemisventtiilin lämpötilan mittausjärjestelmän lämpöhitauden vuoksi muodostuu signaalin lähetysviive, ja seuraava säätö voidaan tehdä sen jälkeen, kun toiminta on periaatteessa vakaa. Siksi koko säätöprosessin tulee olla kärsivällinen ja huolellinen, eikä säätöruuvin kierrosluku saa olla liian nopea tai nopea.


4.4 Lämpölaajenemisventtiilin erityiset säätövaiheet


Sammutus: Työnnä digitaalisen lämpömittarin anturi eristekerrokseen höyrystimen paluuilmaportissa (vastaa lämpötila-anturin polttimon asentoa). Liitä painemittari kompressorin matalapaineventtiilin T-liittimeen. Virta päälle: anna kompressorin käydä yli 20 minuuttia, siirry vakaaseen toimintatilaan ja aseta paineilmaisin ja lämpötilanäyttö saavuttamaan vakaa arvo. Lue digitaalisen lämpömittarin lämpötila T1 ja painemittarin mittaamaa painetta vastaava lämpötila T2, ja tulikuumennus on kahden lukeman T1-T2 välinen ero. Huomaa, että molemmat lukemat on otettava samanaikaisesti. Lämpöpaisuntaventtiilin tulistuksen tulee olla 3-8 astetta, jos ei, tee tarvittavat säädöt. Säätövaiheet ovat: irrota ensin lämpölaajenemisventtiilin suojakansi, käännä sitten säätöruuvia 2-4 kierrosta, odota, että järjestelmä toimii vakaasti, lue uudelleen, laske tulikuumennus, onko se normaalialueella, jos ei, toista edellinen toimenpide, kunnes se täyttää vaatimukset, säätöprosessin on oltava huolellinen ja huolellinen.


Lähetä kysely